){kind=icon}
Tietojenkalastelu eli phishing on yksi yleisimmistä kyberturvallisuusuhkista ja se leviää sähköpostien, tekstiviestien, puheluiden ja QR‑koodien kautta. F-Securen Scam Intelligence & Impacts Report 2026 ‑raportin mukaan sähköposti on maailmanlaajuisesti yleisin kanava huijausyrityksille. Lue lisää tietojenkalastelusta ja opi suojautumaan verkossa.
Tietojenkalastelulla tarkoitetaan hyökkäystä, jossa rikollinen huijaa sinut avaamaan haitallisen linkin tai sähköpostiliitteen esiintymällä luotettavana henkilönä tai tunnettuna yrityksenä.
Huijarit käyttävät tietojenkalastelua saadakseen sinut paljastamaan luottamuksellisia tai arkaluonteisia tietoja, joita he hyödyntävät identiteettivarkauksien tai taloudellisten petosten tekemiseen.
Jos epäilet saaneesi tietojenkalasteluviestin, voit tarkistaa sen turvallisuuden F‑Securen ilmaisella Link Checker ‑työkalulla.
F‑Secure Total suojaa sinua tietojenkalastelulta tarjoamalla palkitun huijaussuojan ja virustorjunnan sekä seuraamalla henkilöllisyyttäsi ja tietojasi epäilyttävän toiminnan varalta ympäri vuorokauden.
5 tietojenkalastelutapaa, joista sinun kannattaa tietää
Phishing-huijausten ymmärtäminen on olennaista oman turvallisuutesi kannalta. Ennen tietojenkalasteluyritykset oli helppo tunnistaa huonosta kieliopista ja koomisista virheistä. Tekoälyn kehittyessä huijareiden on kuitenkin aiempaa helpompi esiintyä uskottavina ja luotettavina.
1. Sosiaalisen median tietojenkalastelu
Tavoite: Varastaa käyttäjätunnukset, henkilökohtaiset tiedot ja taloustiedot esimerkiksi Facebookista, WhatsAppista, Instagramista ja LinkedInistä.
Esimerkki: Tuntematon profiili lähettää sinulle sosiaalisessa mediassa kaveripyynnön ja sen perään yksityisviestin linkin kera — väittäen, että se johtaa videoon tai verkkosivuun, jonka sinun täytyy ehdottomasti katsoa.
Suojautuminen: Älä hyväksy tuntemattomien pyyntöjä. Käytä yksilöllisiä salasanoja ja monivaiheista tunnistautumista sekä aseta varayhteystiedot tilin palautusta varten.
)
2. Netflix-tietojenkalastelu ja suoratoistopalveluiden huijaukset
Tavoite: Kaapata suoratoistopalvelun tilejä tai varastaa luottokorttitietoja.
Esimerkki: Saat kiireellisen sähköpostin, jossa kerrotaan, että automaattinen kuukausimaksusi epäonnistui. Viesti sisältää linkin väärennetylle kirjautumissivulle, jossa sinua pyydetään päivittämään laskutustietosi.
Suojautuminen: Älä koskaan klikkaa sähköpostissa olevia maksulinkkejä. Jos tililläsi on ongelma, kirjaudu sisään suoraan virallisen Netflix-sovelluksen tai -sivuston kautta.
3. Ajankohtaisten tapahtumien hyväksikäyttö
Tavoite: Hyödyntää ihmisen tunnereaktioita, kuten halua auttaa tai kaipuuta romanssiin rahan varastamiseen.
Esimerkkejä: Veroilmoituskauden huijaukset, joulunajan ostoshuijaukset tai väärennetty sähköposti Punaiselta Ristiltä, jossa pyydetään kiireellisiä kryptovaluuttalahjoituksia.
Suojautuminen: Suhtaudu varoen kaikkiin kryptovaluuttapyyntöihin. Lahjoita ainoastaan suoraan hyväntekeväisyysjärjestöjen virallisten verkkosivustojen kautta.
4. "Hei äiti / Hei isä" ‑huijaukset
Tavoite: Hyödyntää vanhempien huolta lapsistaan ja manipuloida uhria siirtämään rahaa.
Esimerkki: Saat WhatsApp-viestin tuntemattomasta numerosta: "Hei äiti, puhelimeni hajosi, joten käytän tätä väliaikaista numeroa. Minun täytyy ostaa ruokaa ja bussilippu kotiin. Voitko siirtää 50 euroa tililleni?"
Suojautuminen: Älä toimi viestin aiheuttaman kiireen ohjaamana. Soita lapsen omaan puhelinnumeroon tai ota häneen yhteyttä muuta tuttua kanavaa pitkin ennen kuin lähetät rahaa.
5. Pelihuijaukset ja Roblox-petokset
Tavoite: Kaapata arvokkaita pelitilejä, kuten Steam- tai Roblox-tilejä, ja varastaa pelin sisäistä valuuttaa tai muita arvokkaita esineitä.
Esimerkkejä: Kaverin kaapattu Discord-tili lähettää sinulle linkin ja pyytää sinua "klikkaamaan tästä ja äänestämään tiimiämme turnauksessa", jonka kautta tunnuksesi varastetaan.
Suojautuminen: Opeta lapsia suhtautumaan epäilevästi ilmaisiin pelin sisäisiin esineisiin. Älä koskaan syötä kirjautumistietoja millekään sivustolle virallisen pelisovelluksen ulkopuolella.
Tekoälyllä toteutetun tietojenkalastelun klikkausprosentti on 54 %
F‑Securen Scam Intelligence & Impacts Report 2026 ‑raportissa (s. 17–20) palkittu kirjailija ja F‑Securen Threat Intelligence ‑tutkija, tohtori Megan Squire käsittelee tekoälyn avulla tapahtuvaa datan vääristelyä uutena phishing-taktiikkana. Näin tekoälyn datan vääristäminen toimii tietojenkalastelun välineenä:
Huijarit syöttävät salaa väärää tietoa lähteisiin, joita suuret kielimallit käyttävät oppimiseen ja vastausten löytämiseen.
Hyökkääjät saavat tekoälyn luottamaan virheelliseen tietoon syöttämällä sille petollisia linkkejä tai väärennettyjä asiakaspalvelunumeroita.
Kun käyttäjä pyytää tekoälyltä apua, se saattaa suositella tietojenkalasteluhuijausta luotettavana linkkinä tai neuvona.
Alan asiantuntijat korostavat myös tekoälyn merkittävää parantavaa vaikutusta huijareiden toimintakykyyn. F‑Securen Senior Technical Product Manager Abdullah-Al Mazedin mukaan luonnollisen kielen käsittely (NLP, natural language processing) ja suuret kielimallit mahdollistavat vakuuttavien phishing-sähköpostien kirjoittamisen. Myös Microsoftin Digital Defense Report 2025 -raportti nostaa tekoälyn tehokkuuden tietojenkalastelussa:
Microsoftin Digital Defense Report 2025 ‑raportin (s. 37) mukaan tekoälyn kirjoittamien phishing-tekstien klikkausprosentti on 54 %, kun taas perinteisen tietojenkalastelun vastaava luku on vain 12 %.
Mitä ovat tietojenkalastelun eri muodot?
Kehittyvien tietojenkalasteluhuijausten torjunta vaatii aina ajan tasalla olevan tietoturvaohjelmiston.
Tietojenkalastelun tyyppi | Määritelmä |
|---|---|
Phishing | Huijarit lähettävät pankkien tai verkkokauppojen nimissä viestejä, joiden tavoitteena on varastaa arkaluonteisia tietoja. Uhreja kiirehditään toimimaan välittömästi väittämällä, että heidän tilinsä on vaarassa. |
Spear phishing on kohdennettu hyökkäys, joka suunnataan tiettyä henkilöä tai organisaatiota vastaan. Hyökkääjät käyttävät räätälöityjä viestejä ja sosiaalista manipulointia tehdäkseen huijauksesta mahdollisimman uskottavan. | |
Smishing on tekstiviestin avulla tapahtuvaa tietojenkalastelua. Uhrit huijataan klikkaamaan haitallisia linkkejä tai paljastamaan arkaluonteisia tietoja. Tekstiviestihuijauksiin suhtaudutaan usein huolimattomammin kuin sähköpostihuijauksiin, mikä tekee niistä vaarallisempia. | |
Tietojenkalastelua voidaan tehdä myös puheluiden kautta, jolloin puhutaan vishingistä. Vishing-huijausten takana voivat olla oikeat huijarit, automatisoidut ohjelmat tai tekoälyn tuottamat äänet. | |
Quishing | Quishing tarkoittaa haitallisten QR‑koodien levittämistä. Uhrit huijataan vierailemaan väärennetyillä verkkosivustoilla tai lataamaan laitteelleen haittaohjelmia. Huijarit sijoittavat QR‑koodeja näkyviin paikkoihin tai liittävät niitä digitaalisiin viesteihin. |
IBM Cost of a Data Breach Report 2025 ‑raportin mukaan tietojenkalastelu sähköpostiviestien avulla on yksi yleisimmistä hyökkäysmuodoista. Sähköpostihuijaukseen lankeaminen voi johtaa henkilökohtaisten ja taloudellisten tietojen paljastumiseen.
Näin tunnistat huijausviestin
Tietojenkalasteluhyökkäysten tunnistaminen edellyttää tiettyjen varoitusmerkkien havaitsemista. Huijausviestin tunnusmerkkeihin kuuluvat:
Kiireellinen ja uhkaava kieli
Sähköpostin lähettäjä on tuntematon tai tavallisesta poikkeava
Yhteensopimattomat hyperlinkit — voit tarkistaa ne viemällä hiiren linkin päälle
Pyyntö arkaluonteisista tiedoista, kuten kirjautumistunnuksista
Epäilyttävät tai odottamattomat liitteet
Usein kysytyt kysymykset tietojenkalastelusta
Tietojenkalastelu on huijausmenetelmä, jossa rikolliset huijaavat ihmisiä paljastamaan arkaluonteisia tietoja, kuten henkilötietoja, maksukortin numeroita tai kirjautumistietoja, esiintymällä luotettavana tahona. Tietojenkalastelua voidaan toteuttaa sähköpostien, tekstiviestien, puheluiden tai QR-koodien avulla.
Phishing-huijauksessa hyökkääjä esiintyy luotettavana yrityksenä tai henkilönä ja huijaa sinut avaamaan haitallisen linkin. Huijari pyrkii varastamaan luottamukselliset tietosi, joita hän käyttää identiteettivarkauden tai taloudellisen petoksen tekemiseen.
Huijauslinkki on huijausviestiin piilotettu haitallinen linkki, joka näyttää luotettavalta. Tarkista linkin turvallisuus ennen klikkaamista ilmaisella F‑Secure Link Checker ‑työkalullamme.
Huijausviesti voi näyttää esimerkiksi kiireelliseltä tietoturvavaroitukselta, ilmoitukselta epäonnistuneesta tilauksesta tai tuntemattoman henkilön odottamattomalta yksityisviestiltä sosiaalisessa mediassa.
Palkittu F‑Secure Total suojaa laitteesi, yksityisyytesi ja tietosi huijauksilta sekä tietojenkalastelulta. Jo miljoonat ihmiset ympäri maailmaa luottavat F‑Securen suojaan.
Vaihda ensin tilin salasana, jonka tunnukset ovat voineet vaarantua. Suojaudu jatkossa F‑Secure Totalilla, joka varoittaa huijauksista, valvoo henkilötietojasi ja tarjoaa tukea, jos identiteettivarkaus sattuu.
Jos klikkasit huijauslinkkiä, mutta et syöttänyt tietojasi, sulje sivu ja katkaise laitteesi internetyhteys heti. Suorita sen jälkeen virustarkistus haittaohjelmien löytämiseksi ja poistamiseksi.
Huijaus alkaa uskottavalla viestillä, joka matkii luotettavan organisaation viestintää. Jos uhri klikkaa linkkiä tai avaa liitteen, hänet manipuloidaan luovuttamaan tietojaan tai asentamaan haittaohjelma. Varastettujen tietojen avulla hyökkääjät tekevät luvattomia rahansiirtoja tai varastavat uhrin henkilöllisyyden.
Jos klikkasit huijauslinkkiä, älä vastaa viestiin tai klikkaa mitään muuta. Ilmoita asiasta kyseiselle yritykselle sen virallisten yhteystietojen kautta ja tee ilmoitus viranomaisille. Varmista lopuksi, että tietoturvaohjelmasi on ajan tasalla, ja tee virustarkistus.
F‑Secure Total on palkittu tietoturvaratkaisu, joka suojaa sinua tietojenkalastelulta. Se tarjoaa kattavan kybersuojan ja virustorjunnan, estää haittaohjelmat sekä valvoo henkilötietojasi ympäri vuorokauden tietomurtojen varalta.
Varmista laitteidesi tietoturva F‑Secure Totalilla ja tarkista epäilyttävät linkit F‑Secure Link Checkerillä. Älä anna kiireen hämätä ja ole erityisen varovainen esimerkiksi jouluna ja Black Friday -kampanjoiden aikana, jolloin huijaukset lisääntyvät.
)